Reissun päällä

Uusi viikko pyörähti käyntiin ja tällä viikolla se aatto nyt sitten on, aivan huippua! :) Tässä onkin ihan mukavasti vielä puuhasteltavaa ennen jouluun rauhoittumista. Yläkerrassa pitäisi puhdistaa saunan lauteet ja laittaa tytön huonetta kuntoon. Meidän perheen ensimmäistä joulua viettää meidän kanssamme minun vanhempani, siskoni ja kummitäti. Lisäksi miehen vanhemmat tulevat aattona syömään. Yötä meillä ovat vanhempani ja kummitäti. Sisko ja miehen vanhemmat ovat yönsä kotona. Tänne onkin tulossa ihan mukavasti perhettä jouluksi. Ihana, että saadaan rakkaita ihmisiä ympärille. <3 Joulupäivänä on tarkoitus mennä veljeni perheen luokse jatkamaan joulunviettoa.

Lastenhuoneen aarteita :) 

Tässä onkin hetki vierähtänyt viime tekstistä. Nyt tässä onkin hieman aikaa kirjoittaa kuulumisia, kun tyttö nukkuu vaunuissa ja ollaan palattu kotiin.

Viikonloppuna oltiin koko perhe reissussa. Perjantaina iltapäivällä lähdettiin kohti mummulaa. Siellä oltiin sunnuntaihin asti. Lauantaina oltiin mieheni kanssa pikkujouluissa ja mummu hoiti tyttöä. Oli mukavaa olla tuulettumassa pitkästä aikaa. Tuulettuminen ei ehkä ollut niin pitkä, kuin olin aiemmin ajattelut, mutta sopiva kuitenkin. Minulla oli niin kova ikävä tytön luo, että olimme jo ennen puoltayötä mummulassa. Vielä tällä kertaa ei vietetty yötä erossa tytöstä, vaikka mahdollisuus siihen oli. Toki olenhan minä ollut erossa tytöstä melkein koko viikon, mutta se oli eri asia. Silloin oli pakko olla erossa. Näen, että tämäkin tuulettuminen oli silti hyvä alku. Olimme eri paikassa kuutisen tuntia ja sain tunnusteltua, että miltä se erossaolo tuntuu. Minulle tämä oli varmasti suurempi juttu, kuin tytölle. Itse asiassa mummun mukaan heillä meni niin kivasti, että ei itkun itkua ollut tullut. Tyttö viihtyi hyvin.

Se on jännä, kun sitä tulee aina välillä viikonloppuisin mieleen, että olisi kiva lähteä käymään kavereiden kanssa ulkona ja ottaa vaikkapa pari lasi siideriä. Nyt sellainen mahdollisuus oli ja sitten sitä ei halunnutkaan juoda ja lähteä "bilettämään". Ehkä se osittain johtui myös siitä, että näissä pikkujouluissa ei ollut niitä ystäviäni paikalla, joiden kanssa yleensä olen lähtenyt juhlimaan. En tuntenut sieltä kovinkaan montaa. Ei kuitenkaan harmita yhtään, että lähdimme mieheni kanssa kotiin jo hyvissä ajoin. Sitä ei ollut mitenkään suunniteltu, vaan tehtiin niin kuin sillä hetkellä parhaalta tuntui. Mieskään ei juonut kuin yhden oluen ja myös hän oli ihan tyytyväinen tähän ratkaisuun. Sanoin hänelle, että kyllä hän voi jäädä, mutta halusi myös lähteä. Pähkäilimme myös yhdessä jälkikäteen, että jos tässä nyt oltaisiin molemmat koko yö vietetty juhlien, niin tästä viikosta olisi tullut melko raskas. Näin vauva-arjen keskellä ei valvottujen öiden väsymystä saa mitenkään helposti takaisin. Muutenkin yöt ovat kovin rikkonaisia.

Nyt mentiin tällä tavalla ja sitten ensi kerralla katsotaan, että miten sitten mennään. Sen ainakin tiedän, että ensi vuoden puolella on tulossa siskoni 30-vuotisjuhlat ja silloin ajattelin "bilettää". Sitten kun aika ja paikka ja ihmiset ympärillä ovat oikeat, niin kyllä sitä varmaan saa taas sen hyvän biletysfiiliksen päälle! Nuorena kun olin oikeasti melko kovakin bilettäjä (ei niinkään alkoholin kuluttuja, vaan yökerhoissa kävijä). No mutta nyt ei muuta kuin hyvää fiilistä kaikille tähän viikkoon!

Ja ainiin, melkein unohdin. Perjantaina olin käymässä silmälääkärin tarkastuksessa keskussairaalassa. Kaikki näön puolesta kunnossa. Olen sen toki itsekin tiennyt, mutta helpottavaa saada asiantuntijankin lausunto. Näkö on kyllä yksi ihmisen hienoimmista asioista. Siellä käytävällä yksi mies totesikin hyvin, että jos jonkun aisteista haluaisi pitää keinolla millä hyvänsä, niin se on näkö. Kuulonkin menettäisi mieluummin. Olen kyllä täysin samoilla linjoilla. Ja varsinkin, kun tietää miltä se tuntui, kun näön oli menettämässä... Se oli niin kauheaa. Nyt osaa kyllä arvostaa sitäkin entistä enemmän. Kyllä meillä on hienot silmät! Vaihdoin muuten sen vuoksi instagramissakin nimeksi @kauniskatse. Näkeminen on niin hieno asia, että ei sitä voi edes liiaksi hehkuttaa. Katselkaa ja ihastelkaa siis ympärillenne! Minäkin saan nyt vihdoin hankkia uudet silmälasit oikeilla vahvuuksilla. Näkemisiin :)